15. maaliskuu 1848 Unkarilainen vallankumous

Unkarilainen vallankumous ja vapaussota (15. maaliskuu 1848 – 4. lokakuu 1849) on Unkarin modernin historiaan liityvää tapahtuma. 

 

 

15. maaliskuu 1848 Unkarilainen vallankumous

 

1710 luvulta Unkari oli osa Itävallan Habsburgien Imperiumia. 1820 luvulta alkoi uudistusaika. 

 

Sándor Petőfi: Mer’ ompi noussut! (Föltámadott a tenger…)

 

Mer’ ompi noussut, kansain

Mer’ aava, vimmainen.

Niin taivasta kuin maata

Se pelästyksiin saattaa

Julmasti möyryten.

 

Kuulepas pauhu hurja,

Katsopas kuohu tuo!

Jos epäillyt sä lienet,

Nyt toki viimein tiennet:

Pois kahleens’ kansa luo!

 

Mer’ ärjyy, ulvoo, vonkuu,

Kuin peto raivoton;

Nieluunsa laivan vetää,

Ei pakoon päästä ketään,

Kaikk’, kaikki hukass’ on!

 

 

 

Hei! riehu vaan näin, riehu,

Kuin Noan aikoihin!

Sun pohjas milloin näytä,

Vaahtoines milloin täytä

Ain’ ylös taivaisin!

 

Ja taivaan kanteen sitten

Tää oppi kirjoita:

Kyll’ laiva päällä kulkee,

Ja meren alleen polkee,

Vaan mer’ on herrana!

 

Kääntäjä: Julius Krohn Suonio

 

 

Keväällä 1848 vallakumouksen aalto lakaisi Europan läpi. 15. maaliskuu 1848 Pestissa vallankumous puhkesi, Pestin nuoriso hyväksyi 12-kohtaisen ohjelman.

 

12-kohtainen ohjelma kertoo mitä Unkarin kansa haluaa 

 

Rauha, vapaus, yhtenäisyys!

  1. lehdistönvapaus, sensuurin poistaminen
  2. oma hallitus Buda-Pestissa
  3. vuotuinen parlamentti Pestiin
  4. yhdänvertaisuus tuomioistuimen edessä
  5. oma kansanarmeija 
  6. kaikki maksavat veroa
  7. maaorjuuden lakkauttaminen
  8. itsenäinen valamiesoikeus
  9. kansallinen pankki
  10. armeija vannoo valan perustuslaille; unkarilaiset sotilaat eivät mene ulkomaille ja ulkomaalaiset sotilaat eivät tule Unkariin
  11. poliittisille vangeille vapautus
  12. Unkarin ja Erdélyin (Transsilvania) yhdistäminen

Tasa-arvo, vapaus, veljeys!

 

15. maaliskuu 1848 Unkarilainen vallankumous, 12-kohdan ohjelmaa

12-kohtainen ohjelma

 

Sándor Petőfi: Kansallislaulu (Nemzeti Dal) 

 

Ylös Magyar! huudot kaikaa –

Nyt jos milloinkaan on aika!

Orjatko vai vapahat te?

Nyt on valta, valitkaatte!

Magyarien jumalalle vannokaa,

Vannokaa,

Orjuuteen ei taivu 

enää tämä maa!

 

Kirottuna meidän kansa

Kantanut on orjuuttansa;

Vaan ken vapaan’ eli, kuoli,

Orjan maat’ ei haudaks huoli!

Magyarien jumalalle vannokaa,

Vannokaa,

Orjuuteen ei taivu 

enää tämä maa!

 

Kurja, ken ei maataan puolla,

Uskall’ ei sen eteen kuolla;

Hälle miero totta vainen

Kalliimp’ on kuin maansa maine.

Magyarien jumalalle vannokaa,

Vannokaa,

Orjuuteen ei taivu 

enää tämä maa!

 

 

 

Ijäti ei kansan auta

Kalistella kahlerautaa.

Orjat oltiin, kehnot, halvat;

Kalskukoon jo vapaat kalvat!

Magyarien jumalalle vannokaa,

Vannokaa,

Orjuuteen ei taivu 

enää tämä maa!

 

Taas saa nimi magyarlainen

Entisyyden puhtaan maineen;

Aikain tahra, häpeämme,

Yltä pois se peskähämme!

Magyarien jumalalle vannokaa,

Vannokaa,

Orjuuteen ei taivu 

enää tämä maa!

 

Kiitollisna jälkikansa

Muistaa meitä urhoinansa,

Siunaellen hautojamme

Kertoilee se mainettamme.

Magyarien jumalalle vannokaa,

Vannokaa,

Orjuuteen ei taivu 

enää tämä maa!

 

Kääntäjä: Uno von Schrowe

 

 

  

15. maaliskuu 1848 Unkarilainen vallankumous, eduskunta

Ensimmäinen eduskunta (August von Pettenkofen)

 

 

15. maaliskuu 1848 Unkarilainen vallankumous, Lajos Kossuth

Lajos Kossuth

Unkarilainen vallankumouksen hengellinen johtaja

(August Prinzhoferin maalaus) 

 

15. maaliskuu 1848 Unkarilainen vallankumous, Lajos Batthyány

Lajos Batthyány

vallankumouksen pääministeri

(Miklós Barabásin maalaus) 

  

17. maaliskuu 1848 tuli perustetuksi unkarin Lajos Batthyányin hallitus ja alkoi toteuttaa 12-kohdan ohjelmaa.

Kesällä 1848 alkanut vapaussota, ja taistelut Itavallan Imperiumia vastaan ei tuonut ratkaisua, siksi Itavallan Habsburgit kutsuivat Venäjän keisarin avuksi voittamaan Unkaria. Heinäkuussa 1849 tulivat 200 tuhatta Venäjän sotilasta. 4. lokakuuta 1849 loppui vapaussota Itavallan ja Venäjän voittoon.

 

15. maaliskuu 1848 Unkarilainen vallankumous

(István Szkicsák-Klinovszky)

 

Sen jälkeen alkoi kostaminen: 

  • 13 kenraalin ja pääministeri Lajos Batthyányin, lisäksi ainakin 130 vallankumouksellista teloitettiin,
  • monta sataa ihmistä vangittiin, 
  • 40-50 tuhatta sotilasta lähetettiin osaksi Habsburgin keisarillista armeijaa. 

 

Sándor Petőfi: Vait’ on Eurooppa (Európa csendes, ujra csendes) 

 

Vait’ on Eurooppa, tyyneks taipui,

Kapinain myrsky kaikk’ on laannut. –

Hyi häpeää! miks näin se vaipui,

Kun vapauttaan viel’ ei saanut?

 

Magyari nyt vain taisteleepi,

Muut jätti, pelkur’-orjat halvat;

He kahleitaan kalisteleepi,

Meill’ yksin kalisevat kalvat!

 

Vapaus, sulle, impi kallis,

Magyari verens’ uhriks tuopi,

Muut – jos vaan tohtis, herrat sallis –

Kentiesi kyynelöisen suopi.

 

 

 

Pitäiskö sentään epäilyksin

Ja peloin jatkaa taistelusta? –

Ei, kansan’, ei! – Jos seisot yksin,

Se lisätköön vaan uskallusta!

 

Sä seisot yksin, niinkuin yöllä

Täht’ ainoo pilvitaivahalla.

Muut silmät ummistui – sun vielä

Säihkeellä valvoo kirkkahalla. 

 

Ja jos ei valvois meidän kansa,

Kuin synkäll’ yöllä tähden silmä,

Luulispa Luoja taivaassansa:

Tyhjyyteen uppos jo maailma.

 

Kääntäjä: Julius Krohn Suonio

  

Forrás: Wikipedia, www.magyarulbabelben.net, mult-kor.hu, kovacsneagi.qwqw.hu

 

15. maaliskuu 1848 Unkarilainen vallankumous